Dementoituneen sotajermun ja nuoren taksikuskin yhteinen matka. ”Antaa mennä”, Taavetti Rytkönen määrää. Siitä alkaa taistojen tie. Maanmittausneuvoksen muisti ei ole parhaimmillaan, mutta vauhti kyllä. Täytyy muistella. Suomi vaikuttaa tutulta valtakunnalta. Povitaskussa on onneksi kahden senttimetrin paksuinen nippu tuhannen markan seteleitä. Arto Paasilinnan romaanissa on tuimaa menoa, samalla kun teksti kääntyy yhä lämpimämmäksi, surumielen sävyttämäksi huumoriksi. Ihmisten kesken vallitsee vastuu, toveruus ja myötätunto. Kaiken yllä hulmuavat panssariveteraani Mäkitalon rintamamiestilan helvetilliset roihut. Arto Paasilinnan 18. romaani Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä ilmestyi alun perin vuonna 1991.